Navettarakennus

 

Lypsylehmänavetta

Tuotantorakennus on rakennettu vuonna 1911. Runko on hirsinen ja sisäpuoli on on vuorattu kalkkihiekkatiilillä. Laipio on puupaneelista.. Laajennuksessa 1991 navettaan rakennettiin rehulato ja betonielementeistä uusi nuorkarjasiipi. Parsipaikkoja vanhassa navetassa oli 42 kpl ja tilat juottovasikoille. V. 2001 aloitetussa peruskorjauksessa vanha maitohuone/karjakeittiösiipi purettiin ja tilalle rakennettiin lypsyasema maidonhuolto- ja toimistotiloineen. Parsinavetta muutettiin pihatoksi kesällä 2002. Makuupaikkoja muutoksen jälkeen oli 35. Tällä konseptilla jatkettiin vuoteen 2005, jolloin syyskuussa lypsyaseman paikalle asennettiin lypsyrobotti. Samana syksynä navettaa laajennettiin päädystä, jolloin makuupaikkojen määrä lisääntyi 62:een. Lannanpoisto avokourusta tapahtuu lietelantana, raappa kuljettaa lannan navetan päädyssä olevaan ritilöillä päällystettyyn kokoojakouruun, josta se valuu lietesäiliöön. Avokourun lantakone on hydraulitoiminen ja raappa puhdistaa käytävät päiväaikaan (5-21) kahden tunnin välein ja yöllä kolmen tunnin välein. Lantakäytävä on päällystetty kumimatolla, joka vähentää liukkautta ja on lehmälle miellyttävämpi alusta kävellä.

Kaikilla makuupaikoilla on parsipedit. Kuivikkeena käytetään kutterinpurua, joka varastoidaan makuuparsien etupuolella kuivikekäytävällä.

Lehmät laiduntavat kesällä, navetan päädyssä olevasta katoksesta lehmä pääsee laitumelle nk. erotteluportin kautta. Eli jos lehmällä on lypsylupa (edellisestä lypsystä riittävän kauan aikaa) portti laitumelle ei aukea... Jos lehmä tulee portille esim. suoraan lypsyltä, portti laskee lehmän laitumelle. Tällä hetkellä aika, jolloin lehmä ei pääse laitumelle, on 60 min ennen lypsylupaa.

 

Näkymä lantakourun päädystä navettaan päin. Pituutta lantakourulla on n. 52m.

 

 

 

 

 

Raappa, joka vie lannat päätykouruun. Keskellä kulkevan kiskon alla on vanhan navetan osalla virtsanerotus.

 

 

 

 

Päätyritilä lantakourun päässä.

 

                                                                    

 

 

 

 

 

                                                                        Kuva kumimattopäällysteisestä lantakourusta.

 

 

 

 

Karkearehunjako hoidetaan Avant -pienkuormaimella, 3-4 kertaa päivässä. Väkirehut lehmät saavat kahdesta ruokintakioskista, jotka on varustettu takaporteilla ruokailurauhan turvaamiseksi. Robotilta lehmät saavat väkirehun lisäksi myös nestemäistä energiarehua. Poikimiset tapahtuvat valvotusti poikimakarsinassa (n.20m²) ja robotin välittömään läheisyyteen on tarkoitus vielä rakentaa erillinen erottelukarsina esim. siemennettäville tai muuten seurannan alla oleville.

Ilmanvaihto tapahtuu alipaineilmanvaihtona, neljä poistoimuria ja käsisäätöiset korvausilmaluukut yhdistettynä hataraan hirsirunkoiseen navettaan pitävät sisäilman laadun talvellakin hyvänä.

 

Nuorkarjanavetta

 

 

Nuorkarjanavetta on rakennettu vuonna 1991 betonielementeistä. Ilmanvaihto on koneellinen, kolme poistoimuria ja 16 tuloilmaluukkua. Nuorkarjanavettaan mahtuu noin 70 eläintä, karsinoita on kahdeksan. Karsinoissa on betoniritilälattia ja seinien vieressä n. 1,2m matkalla parsimatolla päällystetty ritilään päin viettävä kiinteän lattian osa. Lisäksi päädyssä on kaksi kiinteälattiaista sairaskarsinaa, joista toinen on talvisin siitossonnin käytössä. Juottovasikkakarsinassa on makuualueen päällä säteilylämmitin, muuta lämmitystä rakennuksessa ei ole. Ritilöitten alla kulkee hydraulitoiminen raappa, joka vie lannat päädyssä olevaan poikkikouruun, josta se puristetaan ulos kuivalantalaan.

 

Vasikat juotetaan vapaalla hapanjuotolla. Juoma tehdään lämmitetystä täysmaidosta ja hapatejauheesta. Juottokarsinassa on kolme tuttia, joista vasikat saavat vapaasti juoda juomaa. Vieroitusiässä (n. 6-7 vk) vasikat siirretään kakkoskarsinaan, jossa juottoa rajoitetaan automaatilla. Automaatti sekoittaa juoman jauheesta ja vedestä ja vasikka saa juoda siitä maksimissaan 8 kg päivässä. Viikossa juomarehun määrä pudotetaan nollaan ja juottokausi loppuu. Kaikilla alle puolivuotiailla on lisäksi vapaasti tarjolla vettä, kuivaa heinää sekä väkirehua (Primo Starter, ohra-rypsiseos).

 

 

 

 

 

 

 

Karkearehu jaetaan eläimille samalla pienkuormaajalla kuin lehmillekkin, väkirehut jaetaan nuorkarjalle kaksi kertaa päivässä käsin jakovaunusta. Muihin jokapäiväisiin hoitotoimiin kuuluu karsinoitten kiinteitten lattioitten siivous ja kuivitus kutterinpurulla aamuin-illoin.

Nuorkarjanavetasta tiineet hiehot siirtyvät noin 2 kk ennen odotettua poikimista lehmien joukkoon, opettelemaan pihaton elämää.